Pasi Kusmin – muutosjohtamisen ja hallitustyöskentelyn ammattilainen sekä sijoittaja

Tuleeko sinullekin hallitusammattilaisesta mieleen hieman harmaantunut, hymyilevä tukevahko veikkonen, joka sulattelee jo nautitun rikkaan työelämänsä anteja? Tämä ei todellakaan enää pidä paikkaansa, vaan hallitustyön ammattilaisten tulee olla energisten, luovien ja nälkäisten ihmisten pelikenttä, koska tehtävänä se on yrityksen tärkein, vaikein ja vastuullisin.

 

Olen nyt jo työskennellyt runsaat pari vuotta päätoimisesti useamman yhtiön hallituksissa ja kuvailisin tätä Jamppa Tuomisen sanoin ”se mun elämäni parhainta aikaa” ja uskon sen vielä paranevan. Se operatiivisesta työstä opittu tietotaito ja jatkuva parantamisen halu antaa minulle vielä tänä päivänäkin runsaasti ylimääräistä energiaa ja nälkää auttaa yrityksiä ja ratkaista niiden haasteita hallitustyön kautta.

 

Hallituskokoonpano tulee tarkistaa vuosittain ja erityisesti silloin, kun yrityksen strategia muuttuu tai yritys kohtaa merkittäviä muutoksia liiketoimintaympäristössään. Hallituksen tulee myös arvioida omaan toimintaansa määräajoin. Haluan myös erityisesti korostaa; jos alkaa tuntua siltä, ettei ole enää riittävästi annettavaa yritykselle, niin on reilua nostaa käsi ylös ajoissa ja erota hallituksesta. Tätä neuvoa olen itsekin jo kerran toteuttanut ja olen ylpeä siitä. Siksi minulla onkin vielä resursseja ottaa vastaan 1-2 hallituspaikkaa alkaneelle vuodelle.

.

Moni yrittäjä on kiinnostunut hyödyntämään hallitustyöskentelyä paremmin yrityksen kehittämisessä ja johtamisessa kuin uskommekaan.

Tämä kiinnostus voi johtaa jopa HHJ tai HAB koulutukseen osallistumiseen, mutta se ei kuitenkaan aina riitä käynnistämään hallitustyöskentelyn
kehittämistä tai ulkopuolisten jäsenten hakua hallitukseen.

Kokemukseni osoittaa, että aktiivinen hallitustyöskentely on yhteydessä yrityksen menestykseen ja kasvuun. Tämä on tullut myös esiin

useissa tutkimuksissa. Tulosten valossa hallitustyöskentelyyn panostaminen kannattaa ja vielä kun hallitukseen uskalletaan ottaa ulkopuolisia

riippumattomia jäseniä, niin näkemykset avartuvat ja toiminta systematisoituu.

Miksi sitten kaikki yrittäjät eivät kuitenkaan ryhdy kehittämään hallitustyöskentelyä? Joskus jopa pelätään luovuttaa valtaa yrityksessä

ulkopuolisille. Osittain voi olla kysymys myös hallitustyöskentelyyn liittyvistä vääristä mielikuvista. Sen luullaan lisäävän byrokratiaa,

tuovan huomattavia kustannuksia tai sopivien jäsenten löytämien koetaan vaikeaksi.

Ulkopuolisten jäseneten ottaminen yrityksen hallitukseen on iso ja tärkeä päätös, joka pitää valmistella huolellisesti. Jos askel tuntuu liian
suurelta, asiassa voi edetä vaiheittainkin. Aktiivista ja systemaattista hallitustyöskentelyä voi ”harjoitella” ottamalla hallitukseen ulkopuolisia
asiantuntijajäseniä (Advisor Board) tai hallitustyöskentelyn kehittäjän.

Minulla on vielä resursseja ottaa vastaan 1-2 hallitus- / asiantuntijapaikkaa alkaneelle vuodelle

Hallituksen jatkuva uudistautuminen on yrityksen yksi tärkeimmistä johtamisen kehittämiseen liittyvistä tehtävistä. Hallituksen jäsenten hallittu

vaihtuminen on merkki vireästä strategisesta otteesta. Yleinen haaste hallitusjäsenen valinnassa on määritellä, minkälaisia kriteerejä uuden hallitusjäsenen tulisi

strategian toteuttamiseksi täyttää. Liian usein ehdokkaita haetaan vain omasta verkostosta, eikä kartoiteta ennakkoluulottomasti mahdollisuuksia myös muualta.

Hallitusjäsenten valinta tapaan ja siihen liittyvään prosessiin tulisi kiinnittää huomiota yhä enemmän. Muuttuvien haasteiden vuoksi valintaprosessia pitäisi pyrkiä
saamaan mahdollisimman ammattimaiseksi ja vastaamaan yrityksen sen hetkistä tilannetta sekä strategian mukaista kehitysvaiheitta.

Hallitusjäsenten vaatimusten kasvaminen liittyen jäsenten vastuisiin ja hallitustehtävien sisältöön ovat vaikeuttaneet osaavien ja ammattimaisten hallitusjäsenten
löytämistä. Tämän takia olisi ehkä parasta kääntyä uusia hallitusjäseniä valittaessa ulkopuolisen hallitusammattilaisia välittävän yhteisön tai rekrytointiyrityksen

puoleen. Hallitusjäsenten haussa voidaan toimia samalla tavalla kuin johdon hauissa. Uusien haluttujen jäsenten hakukriteerit ja osaamisalueet tulisi määrittää

etukäteen selkeästi, jotta kaikki osapuolet tietävät mitä haetaan.

Yrittäjä- ja perheomistajilla muut kiireet vievät ajan tärkeästä hallituksen täydentämiseen johtavasta työstä. Kandidaatteja olisi hyvä kysellä, tavata ja seuloa hyvissä

ajoin ennen yhtiökokousta. Tosiasia saattaa olla aivan päinvastainen, viimeisen kokouksen lähestyessä asiaa sivutaan ohimennen ja sitten onkin jo yhtiökokouksen aika.

Minulla on vielä resursseja ottaa vastaan 1-2 hallituspaikkaa alkaneelle vuodelle.

Toimivallan jako

Osakeyhtiössä hallituksella on niin sanottu yleistoimivalta eli sen tehtävä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan

asianmukaisesta järjestämisestä. Tämä tarkoittaa erittäin laajoja toimivaltuuksia myös suurissa asioissa.

Yhtiökokouksen toimivalta sen sijaan on rajattu niin, että se päättää vain osakeyhtiölain perusteella sille kuuluvista asioista. Sillä ei ole
yleistoimivaltaa. Pääsääntö on, että toimivalta kuuluu aina hallitukselle, jollei sitä nimenomaisesti ole määrätty yhtiökokoukselle.

Osakkeenomistajat voivat kuitenkin poiketa yllä kerrotusta pääperiaatteesta määräämällä siitä yhtiöjärjestyksessä, jossa työnjakoa

voidaan siis muuttaa. Jollei yhtiöjärjestyksessä muuta ole määrätty, noudatetaan yllä olevaa toimivallan jakoa. Yhtiöjärjestykselläkään

ei voida määrätä, että yhtiöllä ei olisi hallitusta, sillä se on pakollinen toimielin jokaisessa osakeyhtiössä.

Hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävistä
Osakeyhtiöllä voi olla myös toimitusjohtaja, jonka hallitus valitsee. Ellei toimitusjohtajaa ole, niin hallitus vastaa myös toimitusjohtajan

tehtävistä. Valitulle toimitusjohtajalle kuuluu yleensä niin sanottujen juoksevien asioiden hoito, jotka on yleisesti määritelty johtajasopimuksessa

tai hallituksen ja toimitusjohtajan keskinäisessä työnjakosopimuksessa.

Hallituksen yleistoimivalta pitää sisällään sen, että hallitus tekee päätökset kaikista sellaisista liiketoimintaan liittyvistä asioista, jotka eivät kuulu

mahdolliselle toimitusjohtajalle. Kun toimitusjohtaja vastaa vain juoksevasta hallinnosta, kuuluvat kaikki merkittävät päätökset hallituksen päätösvaltaan.

Laissa on erityisesti säädetty, että hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestämisestä. Hallitus voi siirtää yhtiökokoukselle
sen yleistoimivaltaan kuuluvia seikkoja, mutta ei erityistehtäviä, kuten kirjanpidon ja varainhoidon valvontaa. Ne säilyvät aina hallituksen vastuulla.

Kannattaako hallituksen viedä jokin asia yhtiökokouksen päätettäväksi vaikka siihen ei olisi laillista pakkoa?
Toimitusjohtajan ja hallituksen on osakeyhtiölain mukaan toimittava huolellisesti edistäen aina yhtiön etua. Tällä tarkoitetaan kaikkien
osakkeenomistajien yhteistä etua eli kysymys on ns. lojaliteettivelvollisuudesta. Tällä perusteella saattaa olla järkevää viedä
jokin asia yhtiökokouksen päätettäväksi, vaikka laillista pakkoa siihen ei olekaan.

Osakeyhtiön etu saattaa joskus vaatia osakkeenomistajien odotusten testaamista, vaikka kysymys olisi tarkoituksenmukaisuusasioista, joihin
hallituksella on omakin päätösvalta. Tällöin saatetaan hakea ns. ”selkänojaa” isoille ja laajakantoisille päätöksille.

Hallituksen on aina hyvä muistaa, että yhtiökokous viime kädessä määrittää hallituksen kokoonpanon. Mikäli luottamusta ei ole,

yhtiökokous voi vaihtaa koko hallituksen tai osan siitä.

Kevään hallituksen kokouksissa tullaan luonnollisesti keskustelemaan koronasta ja sen vaikutuksista yritystoimintaan. Tällä kriittisellä

hetkellä hallituksesta on merkittävä hyöty myös yrittäjävetoiselle yritykselle: nyt jos koskaan tarvitaan riippumattomia luotettavia neuvoja

yrityksen ja sen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi ja kehittämiseksi.

Usessa auttamissani yrityksissä on sovellettu skenaarioanalyysiä koronavaikutusten arviointiin. Voin suositella sitä lämpimästi yritysten

hallituksille: skenaarioanalyysi tarjoaa hyvän pohjan käydä läpi haastavia asioita järjestelmällisesti ja asiakeskeisesti. Vaikka ohjeet 

ovatkin lähellä operatiivista tasoa, johdon tukeminen kriisin selättämiseksi on strategisesti tärkeää ja siten osa hallituksen tehtäväkuvaa.

Miten minä etenisin skenaariojohtamisessa!

1. Nykytilan arviointi. Hallituksen on tärkeä ymmärtää yhtiön tilannekuva samanlaisena. Ilman yhteisymmärrystä tilannekuvasta

on vaikea saada konsensusta skenaarioista.

2. Vaihtoehtoisten skenaarioiden tunnistaminen. Seuraavaksi skenaariot voidaan jakaa pessimistisiin, optimistisiin ja realistisiin

skenaarioihin.

a). Pessimistisissä skenaarioissa yritetään miettiä, mitä kaikkea voi mennä pieleen ja mitkä muodostavat uhkia yritykselle. Kerrankin

on lupa olla negatiivinen.

b). Optimistisissa skenaarioissa yritetään nähdä mahdollisuuksia. Miten tilanne voisi kääntyä yrityksen eduksi?
c). Realistisissa skenaarioissa yritetään kuvata todennäköisin vaihtoehto, johon tiimi uskoo. Tämä yleensä sijoittuu jonnekin pessimistisen

ja optimistisen skenaarion välimaastoon.

On tärkeä sisäistää, että pessimistisen skenaarion kuvaaminen ja analysointi ei tarkoita tilanteen hyväksymistä, vaan sen avulla tiedostetaan

riskejä tiedostamista ja varaudutaan erilaisiin tilanteisiin. Vastaavasti optimistinen skenaario pyrkii tunnistamaan mahdollisuuksia.

3. Skenaarioiden analysointi ja toimenpiteiden suunnittelu. Seuraavassa vaiheessa skenaariot analysoidaan ja niiden toteutumista

seurataan. Millaisia indikaattoreita skenaarion toteutumisesta tarvitaan päätöksenteon tueksi? Onko skenaario kenties jo realisoitunut?

Mitä toimenpiteitä pitää aloittaa missäkin vaiheessa? Missä on ns. kriittinen piste, jolloin skenaarion toteutumisen havaitseminen

on kriittistä toimenpiteiden kannalta? Valittuja indikaattoreita tulee seurata johdon toimesta ja julkituoda hallituksen kokouksissa.

Jokaisen skenaarion kohdalle tulisi miettiä toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään negatiivisten skenaarioiden todennäköisyyttä

tai vaikutusta ja vastaavasti edistämään positiivisten skenaarioiden mahdollisuuksia.

4. Lähiajan suunnittelu ja tavoitteet seuraavaan hallituksen kokoukseen asti. Nyt, kun skenaariot on listattu ja selvitetty niihin

liittyviä tehtäviä, on pragmaattisen suunnittelun ja aikataulutuksen aika. Tehtyjen skenaarioiden avulla arvioidaan, mitkä tehtävät

on syytä tehdä ennen seuraavaa hallituksen kokousta.

Hallituksella on kriisitilanteessa tärkeä tehtävä nimenomaan liiketoiminnan fokuksen ohjaamisessa, koska operatiivisen toiminnan

ulkopuolelta voi olla helpompi nähdä kokonaisuus. Kriisitilanteessa on tärkeää valita skenaariotyöskentelyn avulla juuri ne

tärkeimmät tehtävät ja tavoitteet.

Kriisiaikana myös hallitustyöskentelyyn tarvitaan joustavia työskentelymuotoja. Asiat tapahtuvat vauhdilla, ja yrittäjän ja

yrityksen toiminnassa tarvitaan nopeita päätöksiä ja tukea niihin. Tarvitaanko esimerkiksi puhelu useamman kerran viikossa ja

tapaaminen kuukausittain?

Kaikissa tilanteissa on hyvä muistaa hallituksen vastuusta: hallituksen jäsenen tulee toimia kuten huolellinen henkilö

vastaavanlaisessa tilanteessa toimisi. Tehtävien ja toimenpiteiden määrittely ja delegointi johdolle ei riitä, jos niitä ei seurata.

Aika monesti yrittäjällä on vahva usko omiin kykyihin. Se voi kuitenkin olla hirvittävän harhainen ajatustapa, jos kuvitellaan, että pärjätään yksin. Kukaan ei pärjää yksin. Ulkopuoliset hallituksen jäsenet ovat hyvä tapa valjastaa asiantuntemusta yrittäjän avuksi.

Miksi sitten itse olen niin vakuuttunut siitä, että jokainen yritys hyötyisi ulkopuolisista hallituksen jäsenistä? Löydän siihen helposti ainakin kolme syytä:

1. Kokemukseni mukaan monen yrityksen sisältä löytyy sokeita pisteitä, joita ei helposti tunnista ilman ulkopuolisen katsetta ja kyseenalaistamista.
2. Jokainen hallitusjäsen tuo hallitukseen jotain sellaista osaamista, mitä muilla ei mahdollisesti ole ainakaan samassa mittakaavassa.
3. Ulkopuolisten hallitusjäsenten ansiosta yrittäjä voi keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja sen kehittämiseen. 

Hyvä hallitus haastaa, vaatii ja tuo uusia näkökulmia. Se pystyy myös esittämään kysymyksiä, joita ei ehkä muuten haluta tai uskalleta nostaa pöytään. Se myös edellyttää, että tietyt johtamiseen liittyvät asiat on vain laitettava kuntoon.

Itse aloitin asuntosijoittamisen vähän niin kuin ”vahingossa”. Kun 1980-luvun lopulla muutin Porista Raumalle, ostin yksiön, jossa asuin ensin itse. Nykyisen vaimoni kanssa muutettuamme yhteen, alkoi yksiö tuntua pieneltä. Löysimme lähes vastapäisestä kerrostalosta meitä miellyttävän kaksion ja ostimme sen. Silloin asuntokauppa Raumalla oli aika nihkeää, ja jäimme ns. ”kahden asunnon loukkuun”. Kun en saanut yksiötä vuodessa myytyä, laitoin sen vuokralle ja siitä se alkoi. Nyt olen ostanut jo toistakymmentä sijoitusasuntoa, ja halu ostaa lisää on vain kasvanut.

Asuntosijoittaminen ei ole vaikeaa. Kun nämä viisi askelta ovat kunnossa, näillä pääsee alkuun!

1. Tutki ja ymmärrä, miten asuntosijoittaminen toimii
Tämä tarkoittaa sitä, että asuntosijoittamisen idea ja strategia tulisivat olla valittuina. Esimerkiksi vähän omaa alkupääomaa ja loput lainarahaa – asunto vuokralle, ajan kanssa vuokratuotolla maksetaan laina pois ja lopulta kaikki on omaa. Vaihtoehtoinen asuntosijoittamisen strategia voisi olla esimerkiksi: osta halvalla, remontoi ja myy voitolla eteenpäin. 

2. Osta sijoitusasunto sieltä, mistä asuntoja halutaan vuokrata
Asuntosijoittamisen yksi tärkeimmistä muistisäännöistä on tämä: sijoitusasuntoa ei kannata ostaa sieltä, missä itse haluaisi asua, sillä se on todennäköisesti aivan väärä alue. Sen sijaan ota selvää, mistä ihmiset haluavat asuntoja kaikista mieluiten vuokrata, ja osta sieltä. Silloin asunnolle on vuokramarkkinassa kysyntää, ja vuokralaisista pääsee valitsemaan.

3. Osta sellainen sijoitusasunto, jota halutaan vuokrata
Ota selvää, millaisia asuntoja halutaan vuokrata. Minkä kokoisia, montako huonetta, kylpyhuoneet, saunat ja parvekkeet. Oikean tyyppinen asunto parantaa ja helpottaa vuokrattavuutta ja pienentää tyhjien kuukausien riskiä. Tällöin kassavirta pysyy tasaisena koko ajan.

4. Sijoitusasunto ostetaan taskulaskimella
Sijoitusasunto ostetaan taskulaskimella, ei ikkunasta näkyvän maiseman tai tapetin värin perusteella. Asuntosijoittamisen perusmatematiikka pitää olla hallussa. Lisäksi täytyy olla selvillä kaikista asuntoon liittyvistä numeroista: vuokra, vastike, vesimaksu, varainsiirtovero, taloyhtiölainan määrä, lyhennys ja korko. Kauanko kestää, että vuokra maksaa lainat pois ja onko kassavirta positiivinen – verotus huomioon ottaen. Onko velkavipu siedettävällä tasolla niin, että lainan saa hoidettua ja yönsä nukuttua.

5. Varaudu tuleviin remontteihin
Monesti asunnon ostajat syynäävät itse asuntoa hyvin tarkkaan, mitä remonttia on tehty ja mitä voisi tehdä. Sen sijaan taloyhtiön kunto ja tulevat remontit ovat mielestäni huomattavasti tärkeämmät. Asunnon remontti hoituu yleensä muutamilla tonneilla, kun taas taloyhtiön remonteissa on monesti nolla perässä edelliseen verrattuna.

Aina tulee eteen ylä- ja alamäkiä, mutta jostain on päästävä alkuun. Asuntosijoittamisessa kaikesta saa joko euroja tai oppia – hyvät asiat tuovat tuottoja, huonot taas runsaasti kokemusta. Mitä paremmaksi asuntosijoittajaksi opit, sitä paremmin osaat välttää asuntosijoittamisen riskejä. Satsaaminen omaan osaamiseen ja tietotaitoon ovat avain pitkän tähtäimen menestymiselle asuntojen kanssa.

Ihanteellinen hallituksen jäsen on yritykselle arvokas ja sopivilla ominaisuuksilla varustettu. Parhaassa tapauksessa hallituksen jäsen on myös riippumaton. Toisin sanoen hänellä ei ole yritykseen hallituksen lisäksi mitään muita sidoksia, kuten ystävyys-, perhe- tai työntekijäsuhdetta.

Sijoittajat ja ammattimaiset hallituksen jäsenet katsotaan riippumattomiksi huolimatta heidän ilmeisistä taloudellisista intresseistään.

Ideaalitapauksessa hallituksen jäsenillä on ammatillisesti monipuoliset ja toisiaan täydentävät taustat. Tämä tuo erilaisia näkökulmia hallituksen keskusteluihin.

Ihanteellinen hallituksen jäsen on:

• Kokenut, verkostoitunut ja osaava
• Rehellinen ja luotettava
• Rohkea puhumaan suoraan
• Aikaa, energiaa ja valmis sitoutumaan
• Riippumaton
• Täydentää muiden osaamisia.

Yksi hallituksen puheenjohtajan tärkeimmistä tehtävistä on yhdessä toimitusjohtajan kanssa saada hallituksen jäsenet tekemään yhteistyötä. Mikäli puheenjohtaja ei onnistu luomaan ilmapiiriä, jossa hallitus voi vapaasti keskustella erilaisista näkemyksistä ja ideoista, hallituksen tuoma lisäarvo ei ole hallituksen kokouksiin käytetyn ajan arvoista.

Toinen hallituksen puheenjohtajan tärkeä tehtävä on toimia toimitusjohtajan sparraajana. Toimitusjohtaja jää usein monen päätöksen ja kysymyksen kanssa yksin. Hallituksen puheenjohtaja voi tarjota toimitusjohtajalle keskustelukumppanin, uusia näkökulmia sekä apua huolien purkamiseen.

Edellisten ominaisuuksien lisäksi ihanteellinen puheenjohtaja:

• Saa yhdessä toimitusjohtajan kanssa hallituksen jäsenet tekemään yhteistyötä
• Luo vapaan keskustelun ilmapiirin samalla keskittäen keskustelun tärkeimpiin aiheisiin
• Toimii toimitusjohtajan sparraajana.

Toimiva hallitus koostuu ideaalitapauksessa toistensa taustoja täydentävien, ihanteellisten jäsenten toteuttamasta, etukäteen suunnitellusta, loistavasta yhteistyöstä.